Maaliskuun aurinko ilahduttaa ihmisiä, mutta nuorille hedelmäpuille, joiden rungot ovat suojaamattomia, aika voi olla hyvin vaikea ja jopa vahingoittava, sillä se aiheuttaa pakkashalkeamia. Jäniksilläkin on taipumus aiheuttaa hedelmäpuutarhassa maaliskuussa harmia. 

Aurinko paistaa yhä kirkkaammin ja lämpimämmin, ja keskipäivällä se voi olla jo niin voimakas, että rungot voivat etelän puolelta koskettaen tuntua täysin lämpimiltä. Puunkuoren tumma pinta nielee lämpöä ahnaasti.

Maaliskuun sää on kuitenkin vaihteleva ja öisin lämpötila laskee usein pakkaselle. Vuorokauden aikana lämpötilan vaihtelu voi yltää joinakin selkeinä öinä, kun pakkanen puree erityisen ankarasti, jopa moneen kymmeneen asteeseen.

Tilanne on huono jo silloin, kun pakkasta on yöllä alle –5°. Siksi, että päivällä auringon lämpö sulatti kuoren, solukot muuttuivat joustavimmiksi ja paisuivat, yöllä taas solukoihin säilötty vesi jäätyy. Sulaminen ja jäätyminen aiheuttaa kuoreen sisäisiä jännitteitä ja lopulta kuori halkeaa. Pakkashalkeamat puolestaan aiheuttavat kuoritulehdusta ja houkuttelevat paikalle myös hedelmäpuiden lehtipuunsyövän ja mustasyövän.

Vanhempia omenapuita kevättalven aurinko ei uhkaa, sillä niiden kuoressa oleva kuollut osa hajottaa auringonsäteitä. Nuorempien puiden herkkäkuoriset rungot sen sijaan ovat suojattomia ja tarvitsevat puutarhurin apua.

 Parempi myöhään kuin ei milloinkaan

Auringon polttamalta suojaamiseksi rungot maalataan vaaleiksi tai päällystetään jollakin materiaalilla. Tämä työ tulee tehdä jo myöhäissyksyllä tai viimeistään tammikuun lopulla. Nämä toimet ovat tärkeitä suojaamaan puunrunkoja lumesta heijastuvalta auringon säteilyltä. Jos pienet puut jäivät suojaamatta, mitä tämän tilanteen korjaamiseksi voisi nyt nopeasti tehdä?

Apua on esimerkiksi siitäkin, että rungon etelän puolen asetetaan auringonsuojaksi laudanpätkä.

Ohuemman rungon ympärille voi kietoa muovisen spiraalimaisen runkosuojan. Niitä on myynnissä niin mustina, ruskeina kuin valkoisinakin. Valkoinen suojaa kuumenemiselta parhaiten, sillä vaalea pinta heijastaa auringonsäteitä takaisin.

Rungon ympärille voi kääriä voimapaperia, hengittävää kangasta (esim. juuttikangasta) ja kuusenoksia, ne suojaavat samalla jäniksiltä. Tervapaperi ei sovi, sillä kuori voi sen alla kuumentua vielä pahemmin kuin suojaamattoman rungon osalta.

Ei ole lainkaan huono ajatus kalkita rungot, sillä myynnissä olevat hedelmäpuiden runkojen valkaisuaineet sisältävät sammutetun kalkin lisäksi yleensä myös rautasulfaattia, joka hävittää tehokkaasti myös sairauden aiheuttajia, tuholaisia ja niiden munia. Nuorista puista kannattaa valkaista myös alaoksat. Runkojen kalkitsemiseen voi käyttää esimerkiksi Florovitin rungonvalkaisuainetta.

Jänisten tuhoretki

Jos huomasit puutarhassa jänisten jyrsimän puun, tulee alkaa toimia heti. Leikkaa vahingoitetut reunat terävällä veitsellä sileiksi, sitten peitä paikka Agrocolin haavavoiteella tai Akrobol Classic -haavahartsilla suojataksesi se kuivumiselta.

Jänis jyrsii puuta siten, että vahingoitettuun paikkaan jää yleensä läiskinä jäljelle kuorenalaista niintä ja jälttä. Siitä alkaa kevätkesällä kehittyä haavasolukko ja puu kasvattaa kesän aikana haavan itse kiinni. Jos jälsi kuitenkin kuivuu ja tuhoutuu, kuori ei palaudu entiselleen.

Jos jänikset ovat karsineet suuren osan rungon ympärimitasta, siltavarttamisen avulla (vartteet pannaan siltana haavan yli) voi puun sittenkin pelastaa. Sen voi tehdä keväällä heti, kun mahlat alkavat liikkua. Jos et ole aiemmin varttanut, on parempi pyytää apuun joku kokenut puutarhuri.

Jos jänikset ovat kuitenkin jo hyvin pitkään puuhailleet puun kimpussa, ei ilmeisesti ole ajatusta kuluttaa puun hoitoon aikaa.

Hiiret ovat pahempia

Vaikka hiiret ovatkin jäniksiä pienempiä, ne vahingoittavat puita vielä enemmän, niin paljon, ettei puulla ole toivoa kuntoutumisesta. Hiiret jyrsivät rungon juurikaulan alueelta täysin paljaaksi ja hävittävät siten täysin kuorenalaisen jälsin, jonka avulla kuori voisi kasvaa takaisin.

Jos hiiret ovat jyrsineet kuoren multapinnan läheltä koko puun ympäriltä, on parempi istuttaa keväällä uusi puu. Pienemmän vahingon sattuessa peitä se heti jollakin haavansuoja-aineella.

Metsäkauriit, saksanhirvet ja hirvet syövät pääasiassa yksivuotisia oksia. Keväällä tulee vahingoittunutta oksistoa leikata niin, että säilyneet oksat saadaan jälleen tasapainoon.

Mitä puun haavaan tulisi panna?

Varhaiskevääksi kannattaa varata kotiin haavansuoja-aineita, sillä jyrsijöiden aiheuttamien runkovaurioiden hoidon lisäksi niitä tarvitaan myös hedelmäpuiden leikkaamisen yhteydessä isompien viiltohaavojen peittämiseen.

Tutki kaupassa haavavoiteita valitessasi sitä, onko pullon tai putkilon suu varustettu siveltimellä. Tavallisesti niin on, jotta ainetta olisi mukavampi käyttää: käännät korkin auki, puristat, voide valuu muovisiveltimen väliin ja sitten vain levität.

Säilytä voidetta ennen ulkona käyttämistä sisällä lämpimässä, että se muuttuisi juoksevammaksi. Käytön jälkeen hankaa sivellin puupintaa vasten kunnolla puhtaaksi ja pese vedellä.

Jotkut haavavoiteet on pakattu leveäsuiseen muovipurkkiin. Haavaan levittämiseen tulee hankkia sivellin, mutta vielä parempi on peittää haava voiteella puisella voiveitsellä.

Puuvahoja myydään usein paksuina muovityynyinä. Sisällön käyttöön saamiseksi leikkaa saksilla yhteen nurkkaan pieni reikä. Pakkauksen vinolla reunalla on hyvä voidella ainetta haavaan, ei tarvita sivellintä eikä puulastaa.