Syksy tosin edelleen jatkuu, mutta talvikaan ei ole enää kaukana. Jotkut kasvit vaativat talvella pakkaselta suojaksi kattamista ja siksi nyt olisi oikea aika tarkastaa kesäksi varastoidut katekankaat. Ehkä hiiret ovat tehneet kankaisiin pesänsä, kosteus on saanut ne homehtumaan tai kankaat ovat jotenkin revenneet. Tällä hetkellä niitä ei vielä tarvitse käyttää, mutta jos purevat pakkasasteet tulisivat äkillisesti ilman suojaavaa lunta, tulisi kylmänarimmille kasveille asettaa katteet päälle heti.

Paras kate kylmänarkojen kasvien suojaksi on paksu pakkassuojakangas. Sen paino on 200g/m² kohti. Koska se on taipuvainen sateiden tai suojasään aikana imemään vettä sisäänsä, kankaalle olisi järkevää panna alle pieni runko, jonka voisi rakentaa kasvin ympärille jo syksyllä. Rungon ansiosta märkä kangas ei tukeudu eikä jäädy kasvien päälle eikä paina mitään rikki, samoin kangas voi paremmin valua vedestä kuivaksi ja tuulettua. Kevättalvella tämä kate toimii myös ikivihreiden kasvien osalta suojana auringonpolttamilta. Pakkassuojakangasta käytetään esimerkiksi rododendronien suojana, varsinkin nuorten kasvien osalta, kylmänarkojen ruusujen suojana ja samoin etelästä kotoisin olevien kasvien osalta, jollaisia meillä on myös alettu yhä enemmän kasvattaa.

Ruusujen osalta tulee tutkia lajikkeen ominaisuuksia ja jos kyseessä on erityisen kylmänarka lajike, niillekin tulisi asettaa pakkasten tullessa talvikate. Tavallinen keino on koota ennen pakkasten tuloa ruusun taimen juurikaulan ympärille multaa suojaamaan varttamiskohdasta haaroittuvissa oksissa olevia varsisilmuja. Jos pakkanen sattuisi vahingoittamaan vanhempia oksia, mullan alle kätketyistä silmuista voivat keväällä kasvaa uudet versot. Erityisen kylmänarat ruusulajikkeet tulisi lisäksi kattaa kankaalla. Ruusuntaimia katetaan myös kuusenoksilla, mutta sen ajatuksena on lähinnä lumen kerääminen pensaan ympärille, oksat sinällään eivät suojaa pakkaselta. Nuoria köynnösruusuja istutettaessa olisi järkevää kattaa nekin kankaalla.

Myynnissä on myös pienempien pensaiden tai puuntaimien suojaksi tarkoitettuja juuttimyssyjä ja -säkkejä. Haaraisille ja piikikkäille kasveille ne tosin eivät sovi, sillä tällainen myssy pitää saada vedetyksi kasvin päälle vapaasti, etteivät oksat murtuisi. Juuttikankainen pakkassuoja suojaa kasvia talvella pakkaselta ja keväällä auringonpolttamien aiheuttamilta vaurioilta.

Paksummat kateharsot eli talviharsot (50g/m²) ovat talviaikaan kyllä hyviä, mutta keväämmällä, kun aurinko jo lämmittää, aiheutuu vaara, että lämpötila harson alla kohoaa ja saa kasvit kasvamaan liian aikaisin. Kateharson ja talviharson vaikutus on se, että kangas päästää auringonsäteet läpi ja lämpö tallentuu kankaan alle. Pakkassuojakankaan osalta tätä vaikutusta ei ole, sillä sen kankaasta auringonsäteet eivät läpäise.

Talviharsoa käytetään mansikkapenkissä kukkasilmujen suojana. Koska mansikantaimessa kukkasilmut kehittyvät jo syksyllä, on olemassa myös vaara, että lumettomana talvena ne vahingoittuvat. Siinä tapauksessa harso jätetään kukkimiseen asti päälle.

Kateharso on tarkoitettu ennen kaikkea varhaiskeväiseen käyttöön. Joitakin vihanneksia, kuten salaatteja, sinappikaalia, hernettä ja porkkanaa voi alkaa istuttaa tai kylvää jo varhaiskeväällä. Paksu talviharso suojaa silloin paremmin kuin tavallinen kevyt kateharso (17g/m²), mutta toukokuun toisella puoliskolla tavallinen kateharso on jo kaikin puolin asianmukainen.

Kateharson käyttäminen varjostuskankaana ei ole ehdottomasti oikein, sillä kuten edellä mainittiin, sen alla lämpötila kohoaa päivällä korkeaksi ja se herättää kasvin silmut talviunestaan, ja yön pakkasasteissa päivällä paisuneet silmut voivat tuhoutua. Siten talviharso tulisi ottaa keväällä kasveilta pois, paitsi edellä mainittujen mansikantaimien ja kylvöjen osalta.

Tammikuun keskellä ja helmikuussa, kun aurinko alkaa paistaa jo intensiivisemmin, monilla kasveilla on vaara saada auringonpolttamia. Joillekin kasveille se voi olla kohtalokasta, varsinkin edellisenä vuonna istutetuille havupuuaidoille, nuorille ikivihreille kasveille (esimerkiksi mahonialle ja puksipuulle) ja joillekin havupuulajikkeille (esimerkiksi valkokuusen Conica-muodolle). Uutterimmat puutarhurit asettavat varjostuskankaan kasveille jo nyt. Sen voi tietysti tehdä myös talvella. Syksyllä, kun lumikerrosta ei vielä ole, varjostuskankaan asettaminen on ehdottomasti huomattavasti helpompaa. Mitä tiheämpi varjostuskangas on, sitä paremmin se kevään intensiivisiltä auringonsäteiltä suojaa. Horticomin varjostuskankaan tiheys on 42 %. Varjostuskankaan voi huoletta jättää kasvien päälle jopa toukokuun keskivaiheille asti.