Toisinaan sattuu, että puut ja pensaat jäävät useiksi vuosiksi unohduksiin ja ennen hoidetusta puutarhasta on jäänyt vain muisto. Vesakoituneista puista ja pensaista herää aina kysymys, mitä niille pitäisi tehdä, kun ne eivät erityisemmin tuota hedelmiä, mutta samalla niitä olisi sääli hävittää. Nuorennusleikkaus auttaa herättämään henkiin sekä puut että pensaat.

Nuorennusleikkausta ei kannata sekoittaa huoltoleikkaukseen eli harvennusleikkaukseen. Huoltoleikkauksessa leikataan vuosittain vanhoja ja tarpeettomia oksia. Nuorennusleikkauksen yhteydessä leikataan 1/5 – 1/3 oksista, ja se on radikaalimpi toimi kuin huoltoleikkaus. Nuorennusleikkauksessa leikataan oksat pois osa kerrallaan 3-5 vuoden kuluessa. Koskaan ei saa nuorentaa puun tai pensaan koko latvusta kerralla, muuten aineenvaihdunta pysähtyy ja kasvi menehtyy!

Nuorennusleikkaus on välttämätön, kun pensaat ovat menettäneet ulkonäkönsä, muuttuneet huomattavasti harvemmiksi ja kukkivat vähemmän. Pensaita nuorennetaan aina varhaiskeväällä. Sitä varten pensaista leikataan maanpinnan korkeudelta noin viidenneksestä kolmannekseen vanhoja oksia pois. Lehdettömästä pensaasta on varsin helppo erottaa vanhat oksat, silla vanhat ovat hilseileviä, usein kuoreltaan eri värisiä, sammaloituneita ja niissä on paljon lyhyitä haaroja. Enintään kolmannes vanhoista oksista leikataan pois pensasangervoista, pensashanhikeista, pensaskanukoista, herukoista ja seppelvarvuista.

Jopa pensasaitakasveja voi nuorentaa. Toisinaan nuorentaminen on parempi ratkaisu kuin vanhojen kasvien juuriminen maasta. Pensashanhikki-, likusteri-, taikinamarja- ja tuhkapensasaidat voi leikata 10-15 cm korkuiseen kantoon asti ja uusista versoista voi muotoilla uuden pensasaidan. Kartiomarjakuusen, tammen, pyökin, lehmuksen tai tuijan sivuoksia voi nuorentaa harventamalla. Nuorennusleikkaus jätetään tekemättä vanhojen orapihlaja-, aronia- ja kanukkapensasaitojen osalta, sillä niiden kannot ovat liian suuria ja nuorista versoista tulee epätasaisia.

Vanhat omena- ja päärynäpuut kestävät nuorennusleikkausta hyvin. Yleensä leikkauksen jälkeen hedelmät ovat suurempia ja maukkaampia, koska puu jaksaa kuljettaa ravinteita kaikkiin oksiinsa. Vanhemmat luumarjoja tuottavat puut, kuten luumut, kriikunat, kirsikat ja hapankirsikat, kannattaa jättää nuorentamatta ja vaihtaa uusiin kasveihin. Luumarjoja tuottavat puut eivät muodosta uutta latvusta leikkauksen jälkeen.

Leikkaamisen jälkeen tulee leikkuuhaavat ehdottomasti peittää haavavoiteella tai haavahartsilla sienisairauksilta ja hyönteisiltä suojaksi. Haavavoiteet eivät suojaa vain pahantahtoisilta toimijoilta, vaan leikkuukohdat paranevat myös nopeammin.

Nuorennettaessa tulee huolehtia siitä, että puita ja pensaita ei saa leikata silmujen puhkeamisesta lehtien täyteen kasvamiseen asti. Leikkaaminen aiheuttaa kasville stressiä ja intensiivisen mahlan liikkumisen aikaa leikattu puu tai pensas voi valua mahloista tyhjäksi. Myöskään kovalla pakkasella ei kannata leikata, sillä oksat muuttuvat hauraiksi. Ihanteellinen lämpötila leikkaamiseen on -5^oC alkaen. Nuorentaminen tulee lopettaa kaksi viikkoa ennen mahlan liikkumisen alkamista!

Vanhojen pensaiden ja puiden nuorantaminen auttaa lykkäämään vanhenemista eteenpäin ja parantaa satoisuutta, koska puut ja pensaat ovat elinvoimaisempia. Nuorentamisella on tietty aikansa ja tapansa, joka kannattaa ehdottomasti ottaa huomioon. Muussa tapauksessa leikatut puut ja pensaat voivat nuorentamisen sijasta kuolla.