Kesä on hienoa aikaa, jolloin voi virkistää itseään maistuvilla salaateilla suoraan penkeistä. Onneksi on olemassa suuri valikoima erilaisia salaatteja, joilla on kiehtovia, makuaistia laajentavia makuja ja rakenteita. Nyt on oikea aika aloittaa uusien salaattilajikkeiden kokeilu. Kokeilemisesta kiinnostavamman tekevät upeat maustekasviruukut ja vertikaalisen puutarhan kokeileminen! Vahvempien kasvien ja paremman sadon saamiseksi on hyvä käyttää sopivaa multaa ja lannoitetta. Maustekasveille ja salaateille sopivat erilaisille mausteille tarkoitetut lannoitteet. Millainen lannoite valita, riippuu kasvattajan mieltymyksistä. Yleisimmät vaihtoehdot ovat nestelannoite, geelilannoite ja ravinneliuos. Tulee löytää itselle mukavin ratkaisu.

Japaninkaali eli mizuna

Sinappikaalin makuinen mizuna on kuin luotu vitamiinivarantojen täydentämiseen. Mizuna voi vaikuttaa vielä tuntemattomalta lehtivihannekselta salaattipenkissä, mutta se tarjoaa makuelämyksiä. Japaninkaali muistuttaa sinappikaalia, mutta sen maku on huomattavasti miedompi.

Mizunaa voi kylvää touko-kesäkuussa tai elokuun keskellä suoraan kasvupaikkaan. Pitkän päivän aikaan ja kuumalla säällä kasvi on taipuvainen kukkimaan, jonka vuoksi lehtisato jää niukaksi. Optimaalinen itämislämpötila on +15-20 ˚C. Kylvötiheys on 30 x 40 cm, mutta kasveille kannattaa jättää riittävästi kasvutilaa. Kasvuaika orastamisesta satoon on noin 45-60 päivää.

Nuoria salaatinlehtiä voi poimia jo muutama viikko kylvämisen jälkeen. Lehdet sopivat erittäin hyvin erilaisten salaattien valmistamiseen. Lehtiä kannattaa ehdottomasti kokeilla linnunlihan, valkoisen kalan ja miedon juuston kera tai lisätä keittoihin, muhennoksiin nuudeleiden ja riisin kera, munakkaisiin ja vokkiruokiin. Japaninkaalin makua täydentävät valkosipuli, inkivääri ja chilipippuri, samoin tilli, persilja ja basilika.

Uuden-Seelannin pinaatti

Puutarhasta löytyy aina paikka pinaatin kasvattamiseen, mutta valitettavasti pinaattia voi kasvattaa lähinnä joko varhaiskeväällä tai syksyllä. Kesällä pinaatti tahtoo pitkän päivän vuoksi kukkia, ja se vähentää lehtien arvo. Pinaatin voi korvata Uuden-Seelannin pinaatilla eli lamopinaatilla. Maunkaan perusteella niitä ei ole mahdollista erottaa toisistaan. Erona on lähinnä vain lehtien muoto: pinaatilla on pyöreät lehdet, Uuden-Seelannin pinaatilla sen sijaan vinoneliömäiset.

Uuden-Seelannin pinaatti on kylmänarka ja sen kasvuaika on pitkä, siksi taimet on parempi esikasvattaa ja istuttaa penkkiin vasta yöpakkasten päätyttyä. Uuden-Seelannin pinaatin siemen itää varsin hitaasti, 2-4 viikkoa. Itämisen nopeuttamiseksi siemeniä voi liottaa ennen kylvämistä yön yli. Esikasvattamiseksi siemenet tulee kylvää maaliskuun lopussa tai huhtikuun alussa. Myöhemmin kylvettynä satokin valmistuu myöhemmin. Penkkeihin taimet istutetaan 30-40 cm välein.

Uuden-Seelannin pinaatilla on pinaattiin verrattuna monta etua. Se ei ole niin aktiivinen kukkija ja sen lehtiä voi käyttää keväästä syksyyn. Kateharson alla se voi selvitä jopa ensimmäisistä syyspakkasista.

Ruoaksi voi poimia nuoria lehtiä ja 10-15 cm pituisia versoja. Leikkaamisen jälkeen alkaa kehittyä uusia kasvuja ja niin aikuisesta kasvista saa kerätä mehukasta vihreää massaa myöhäissyksyyn saakka. Satoa kannattaa poimia vähintään kerran viikossa. Mitä enemmän ja useammin leikataan, sitä enemmän satoa!

Pinaattikiinankaali eli paksoi

Paksoi on aasialaisten ruokien korvaamaton lehtivihannes, joka kasvaa yllättävän hyvin meidän viileässä ilmastossammekin. Kiinassa ja Kaakkois-Aasian maissa paksoi on yhtä tärkeä vihanneskasvi, kuin meillä keräkaali. Mehukkaista ja rapeista lehdistä valmistuu mukava salaatti, lehtiä voi lisätä keittoihin ja riisiruokiin tai tarjota ruoan oheen. Paksoin mausta voi tunnistaa pinaatin, sinapin ja kaalin makuvivahteita.

Paksoin kasvattaminen on melko helppoa. Kasvi sietää hyvin kylmää, joten sitä voi kasvattaa sekä varhaiskeväällä että myöhäissyksyllä. Siemenet itävät 7-14 päivää ja ensimmäinen sato valmistuu 45 päivän kuluttua itämisestä. Siemenet kannattaa kylvää suoraan kasvupaikkaan, sillä paksoi kestää uudelleen istuttamista huonosti. Siemenet kylvetään 3 cm syvyyteen.

Malabarinpinaatti

Intiasta kotoisin oleva malabarinpinaatti tarjoaa sekä silmänruokaa että makuelämyksiä. Etelä-Aasiassa malabarinpinaatti on hyvin yleinen ruokakasvi, jota alueen kansat mieluummin kuumentavat kuin syövät tuoreena. Kasvin isot, sydämenmuotoiset lehdet muodostavat sopivissa olosuhteissa mahtavia liaaneja, jotka voivat kasvaa jopa 2,5 metriä korkeiksi. Siten jo parikin kasvia riittää tyydyttämään pinaatintarpeen syksyn yöpakkasiin asti.

Malabarinpinaatin viljelyssä tulee ottaa huomioon, että kyseessä on todellinen lämpöä rakastava kasvi. Taimet kannattaa esikasvattaa ja istuttaa kasvihuoneeseen vasta sitten, kun yöpakkasten vaara on ohi. Matalat lämpötilat jarruttavat taimen kasvua ja kasvi voi jopa kuolla. Lisäksi tulee ehdottomasti muistaa, että hyvissä olosuhteissa kasvit kasvavat hyvin reheviksi ja vaativat tukemista. Toisinaan ne tahtovat myös punoutua naapuriensa sekaan. Koska taimien kasvu on hyvin runsasta, niille tulee taata ravinnepitoinen multa sekä runsas kastelu.

Malabarinpinaatin taimia voi menestyksellisesti kasvattaa sekä kasvihuoneessa että avomaalla. Avomaalle kasveja voi kylvää vasta kesän lämpimien saapuessa. Kiinnostava seikka malabarinpinaatista on se, että avomaalla kasvatettujen kasvien lehdet ovat herkemmät ja paremman makuiset kuin kasvihuoneessa kasvavien. Avomaalla kasvatettaessa tulee löytää aurinkoisin ja lämpimin paikka.

Lehtiä voi poimia, kun versot ovat vähintään 15 cm pituiset. Lehtiä voi syödä tuoreina tai lisätä lämpimiin ruokiin: keittoihin, vokkiruokiin jne. Malabarinpinaatin yhdistelmä valkosipulin ja chilin kera tarjoaa poikkeuksellisen makuelämyksen, jota kannattaa ehdottomasti kokeilla. Kun malabarinpinaattia lisätään lämpimiin ruokiin, kannattaa ottaa huomioon, että lehdet sisältävät ainetta, joka tekee ruoasta paksumman.

Mykerösavikka

Mykerösavikka on kiehtova lisä salaattipenkkiin. Se tarjoaa sekä silmänruokaa että pinaatinmakuisia lehtiä ja kirkkaita syötäviä marjoja. Punaiset hedelmät ovat todellisia C-vitamiinipommeja, joiden maku muistuttaa vadelmaa, ulkonäkö taas mansikkaa. Lehtiä voi käyttää ruokana kuten pinaattia, ja lisätä salaatteihin tai keittoihin. Sekä lehdillä että marjoilla voi koristaa erilaisia ruokia.

Siemenet voi kylvää toukokuussa suoraan penkkiin. Kasvi kasvaa nopeasti ja pienestä kasvista on pian kasvanut korkea pensas. Varret voivat painon alla taipua, joten kasveja tulee ehdottomasti tukea. Vaikka kasvit voivatkin kasvaa melko korkeiksi, kannattaa ruoaksi poimia nuoria lehtiä, jotka ovat myös mehukkaampia ja hennompia.

Heinä-elokuussa lehtikainaloon muodostuu punaisia marjoja, jotka ovat aluksi oranssinpunaiset, mutta kypsyessään muuttuvat vadelmanpunaisiksi. Marjat valmistuvat vaiheittain, alimmista versoista alkaen. Ensimmäiset hedelmät ilmestyvät jo 1,5 kuukauden kuluttua kylvöstä. Marjoja voi poimia useita kertoja kesän aikana aina kylmien säiden saapumiseen asti, koska ne eivät varise helposti. Mykerösavikka sietää hyvin sekä korkeita lämpötiloja että yöpakkasta -10 ˚C asti.