Myöhäissyksy ja talvi ovat huonekasveille raskasta aikaa, sillä valoa on liian vähän. Niiden elämää helpottaisi varmasti kasvivalaisinten käyttäminen. Valaisimia on saatavana sekä säästölampuilla että myös LED-kasvilampuilla varustettuina. Kasvilampuissa on erityinen valosäteiden spektri, joka on kasville juuri oikea valo.

Meidän leveysasteillamme päivät ovat lyhimmillään marraskuusta helmikuuhun, talvipäivänseisauksen aikaan päivänvaloa on kaikkein vähiten – vain kuusi tuntia. Jos taivas on pilvessä, näinäkin vähäisinä tunteina on hämärää. Pääosa kasveista tarvitsee kuitenkin päivittäin 12-14 tuntia valoa.

Vähäinen valo rasittaa: kasvit näivettyvät, niiden lehdet ja kukannuput putoavat. Erityisen hankalaa on olla lämpimässä huoneessa, jossa lämpö yllyttää kasvamaan, mutta vähäinen valo jarruttaa sitä.

Talven kasvimurheiden yleisin syy onkin juuri valon vähäisyys. Hieman apua on verhojen avaamisesta päivän ajaksi ja ikkunoiden pesemisestä puhtaiksi. Olisi hyvä nostaa kasvit mahdollisimman lähelle ikkunaa. Pese tai pyyhi kasvit ajoittain pölystä puhtaiksi, sillä lehdissä oleva pölykerros estää valoenergian saantia.

Jos ikkunat ovat pienet ja/tai pohjoisen suuntaan ja kyseessä ovat valoa vaativammat kasvilajit, vain kasvilamppu voi auttaa.

Valontarve on erilaista

On todettu, että kohtuullisesti valoa tarvitsevat kasvit vaativat 12 tunnin aikana vähintään 1000 luksia valoa, varjosta pitäville riittää 500-700 lx ja eniten valoa vaativat haluaisivat saada vähintään 1500 lx. Enemmän valoa tarvitsevat myös kirjavalehtiset kasvit, sillä niillä on yhteyttävää pintaa vähemmän. Pilvisellä säällä voi ikkunalaudalle tulla kuitenkin vain 500 lx.

Onneksi suurin osa suosituimmista huonekasveista, kuten esimerkiksi kirjovehkat, traakkipuut, kumiviikunat, tuomenkielot, liuska-araliat, tähkämaijat, kissukset, kirjorönsyliljat, viherliljapuut ym. eivät ole erityisen paljon valoa vaativia. Lisävalo pitää kuitenkin nekin varmasti paremmassa kunnossa.

Erittäin paljon valoa vaativat kaktukset ja muut mehikasvit. Vie ne mahdollisuuksien mukaan pikemmin valoisaan ja viileään (5–10º) tilaan talvehtimaan.

Tavallinen hehkulamppu on hyödytön

Kasvien kasvua ja aineenvaihduntaa edistää parhaiten sellainen valo, jossa on suunnilleen yhtä paljon sinisen-violetin (390-485 nm) kuin oranssin-punaisen (590-760 nm) aallonpituuden säteilyä. Erityisesti kasveille tarkoitetuissa lampuissa valospektri onkin säädetty kasvinkasvatukseen sopivaksi.

Tavallinen hehkulamppu on kasvien valaisuun melko hyödytön, koska se antaa kyllä oranssia ja punaista valoa, mutta sinistä tuskin lainkaan. Lisäksi suuri osa energiasta muuttuu lämmöksi, tulikuuma hehkulamppu kuivaa ilmaa ja voi polttaa liian lähellä olevaa kasvia. Myöskään halogeenilamput eivät sovi, sillä ne muuttuvat tulikuumiksi, joka ei ole ole kasveille hyväksi ja on myös vaarallista.

Kotoisia mahdollisuuksia

Valon vähäisyyttä auttaa lievittämään säästölamppu, joka on olemukseltaan loistelamppu. Säästölamppu ei muutu tulikuumaksi eikä ole kasville sen vuoksi vaarallinen. Koska se kuluttaa sähköä vähän, voi käyttää huoletta tehokkaita lamppuja antamaan kasveille mahdollisimman paljon valoa. Esimerkiksi yksi 23W säästölamppu antaa yhtä paljon valoa kuin 120W hehkulamppu. Yksi säästölamppu riittää yhdelle kasville tai pienelle ryhmälle.

Myös pöytälamppuna käytettävä pienoisloistelamppu pelastaa hädästä. Yhden lampun valo riittää yhdelle tai kahdelle kasville. Tämän tyypin lamput antavat tehokkaasti valoa ja eivät kuumene. Lamppua on mukava käyttää: sen voi kääntää haalla ikkunalautaan ja nivelvarren ansiosta etäisyyttä voi säätää. Jätä kasvin latvan ja lampun väliin noin 20 cm.

Parasta valoa antaa erityinen kasvilamppu

Myynnistä voi löytää useita vaihtoehtoja. Hehkulangalla varustettujen kasvivalolamppujen etu on se, että niitä voi käyttää tavallisissa valaisimissa, lisäksi ne ovat edullisia. Kohtuulliseen hintaan saa myös sopivalla spektrillä varustettuja loisteputkia, mutta niiden asennusta varten tulee ostaa lisäksi kehys. Nykyaikaiset kasvilamppusetit ovat näyttävästi muotoiltuja ja kaunistavat tilaa, mutta maksavat melkoisesti. Ihmisten valohoidossa käytettävä luonnollista kirkasta päivänvaloa antava lamppu virkistää hyvin myös kasveja.

Miten valaista

• Anna lyhyinä ja pilvettöminä päivinä lisävaloa aamulla ja illalla, niin että valoisaa aikaa olisi yhteensä noin 12 tuntia.
• Anna hämäränä päivänä lampun palaa koko päivän.
• Olet varmasti huomannut, miten tomaatintaimet kääntävät lehtensä valon suuntaan muodostaakseen mahdollisimman suuren pinta-alan valoenergian keräämiseen. Keinovalon pitää samoin tulla samasta suunnasta kuin päivänvalon, sillä muussa tapauksessa kasvin tulee uuteen tilanteeseen sopeutuakseen kuluttaa energiaa.
• Anna lisävaloa päivällä, älä yöllä, sillä kasvit ovat sopeutuneet tiettyyn päivän pituuteen. Jatkuva valo vaikuttaa vahingollisesti, sillä kasvitkin haluavat levätä yöllä pimeydessä.