Hedelmät alkavat jo pikkuhiljaa valmistua ja puutarha on täyttymässä erilaisista värikkäistä hedelmistä ja kasveista. Kohta ei ole kaukana sekään aika, jolloin puutarha peittyy myös kirjavilla lehdillä. Ahkeralla puutarhurilla on pian syyslannoituksen aika.

Elokuussa ja ehdottomasti myös syyskuussa kannattaa ajatella syksyn lannoitusta (lämpimänä syksynä jopa lokakuussa), jotta puutarhan kasvit voisivat valmistautua ankaraan talveen. Antamalla syyslannoitetta hedelmäpuille, marjapensaille, nurmikolle, ruusuille, havupuille ja muille monivuotisille kasveille, puutarhakasvit muuttuvat kestävämmiksi sairauksia vastaan ja ensi vuonna on odotettavissa runsasta kukintaa ja satoa. Syyslannoituksen yhteydessä on tärkeää huolehtia siitä, että lannoitetta tulee antaa silloin, jolloin kasvit ovat vielä vihreitä ja ehtivät käyttää tarvitsemansa ravinteet hyväkseen ennen pakkasten saapumista. Järkevintä on aloittaa syyslannoitus elokuussa sadonkorjuun jälkeen, ja syyslannoitteella voi lannoittaa vielä syyskuussa.

Syksyllä tapahtuva lannoittaminen eroaa kesän lannoituksesta sikäli, että lannoite sisältää runsaasti kaliumia ja fosforia. Lannoitteen pitää sisältää typpeä vain pari prosenttia tai vieläkin parempi olisi, jos se ei sisällä typpeä lainkaan. Runsas typpi edistää kasvien vegetatiivista kasvua ja kasvit muuttuvat syksyllä talvenaroiksi, koska niiden solukot eivät ehdi puutua ennen pakkasten saapumista. Liiallinen typpi kesän lopussa hidastaa myös hedelmien kypsymistä. Fosfori ja kalium nimittäin takaavat solukoiden normaalin puutumisen, kun taas puutumattomat kasvin osat tahtovat talvella jäätyä.

Fosforilla ja kaliumilla on kasvien talvehtimisessa avainasema. Fosfori nopeuttaa hedelmien valmistumista ja vahvistaa solukoita, joka varmistaa paremman talvenkestävyyden. Kalium taas edistää sokerien kertymistä ja lisää puutarhakasvien pakkasen kestävyyttä. Juuri kaliumin ansiosta soluseinät muuttuvat vahvemmiksi ja kasvi kestää pakkasta paremmin. Sekä fosfori että kalium helpottavat lisäksi kukan alkujen muodostumista.

Lannoiterakeet tulee levittää tasaisesti ja möyhiä mullan sisään. Jos sadetta ei ole tulossa, kastele kasveja lannoituksen jälkeen, jotta rakeet hajoaisivat nopeammin. Puiden ja pensaiden alle voi sirotella lannoitetta koko latvuksen tai lehvästön alle jäävälle alueelle.

Jos penkissä on kuorikate, se tulee aluksi työntää sivuun, sillä lannoitetta tulee sekoittaa vain multaan. Ei ole mitään mieltä ravistella lannoitetta kuorikatteen päälle, sillä sieltä ravinteet eivät pääse juuriin asti.

Marjakasvien ja hedelmäpuiden lannoittaminen:

Mansikoille, vadelmille, herukoille ja karviaisille tulee antaa syyslannoitetta mahdollisimman pian sadonkorjuun jälkeen, sillä seuraavan vuoden kukintojen alkeet alkavat kehittyä kesän toisella puoliskolla. Samoin hedelmäpuita tulee lannoittaa heti sadonkorjuun jälkeen.

Ruusujen lannoittaminen:

Ruusuja on suositeltavaa lannoittaa elokuun keskivaiheilla normista 2/3, sitten syyskuun alussa 1/3. Jos kesällä oli käytetty pitkävaikutteisia eli hitaasti liukenevia lannoitteita, ei syyslannoitetta yleensä tarvita. Sellaisesta lannoitteesta kasvi saa kasvukauden aikana kaikki tarvitsemansa ravinteet ja tarvetta antaa ruusulle syksyllä lisälannoitetta ei ole.

Nurmikon lannoittaminen:

Jos nurmikko on lokakuussa edelleen kauniin vihreä, sitä voi rauhallisin mielin lannoittaa, sillä nurmikon kasvit kasvavat vielä. Siten nurmikon syyslannoite voi sisältää myös pienen prosentin typpeä.

Artikla:

Elo- ja syyskuu ovat syyslannoituksen kuukaudet!

12. Elokuu 2021